Näin siinä kävi. Pitkän, PITKÄN mietinnän ja harkinnan jälkeen ilmoittauduin mukaan Jutan nettivalmennukseen. Jo ennen muuttoa olo alkoi olla tukala, stressi vei ajatukset kaikkeen muuhun kuin itsestä huolehtimiseen ja tulokset alkoivat pian näkymään myös vartalossa.
Muuton jälkeen tilannetta ei helpottanut yhtään se, että arkielämä muuttui huomattavasti, kun siirryttiin 37,5 h työrytmistä myymälätyössä kotiäidiksi. Siinä ei pari iltalenkkiä ja jumppaa viikossa auta tasapainottamaan tilannetta. Nyt kuitenkaan ei tekosyyt riitä välttelemään tilannetta, että on vihdoin aika huolehtia myös itsestä! <3 (heti alkaa omatunto kolkuttaa, kun ajatteleekin ”itsekkäästi”)…
Nyt on viikko tarkkaa ruokavaliota ja treeniä takana. Paino on pudonnut alkurysäyksessä kannustavat -1,9kg kokonaispudotustavoite olisi 6-8 kg. Vaikka nettivalmennus kestää vain 6 vk, niin en odota kaiken tapahtuvan sinä aikana. Hyvät pohjat on saatu alle, joten siitä on hyvä myös jatkaa. Samalla on kiva vastaanottaa aurinko ja lämpenevät päivät keveämmässä olomuodossa.
Ruokien punnitseminen ja tarkat ruokailuajat eivät ole tuottaneet ongelmia, sillä kotona ollessa on helppo laittaa ruoka kun sen aika on. Treeniin on välillä hieman haastavampi saada motivoiduttua, mutta tähän mennessä kaikki on tehty suunnitelmien mukaisesti. Rakas ihana Kallio halusi kannustaa ja olla tukena. Hän aikoi olla samalla dieetillä mun kanssa viikon verran. Puoli päivää meni hyvin, mutta sen jälkeen alkoi miehellä äreystaso nousta nälkää isommaksi, joten oli aika viheltää peli poikki. Iltapalaa vaille päivä dieettiä oli mielestäni ihan hyvä tutustuminen mun päivän tuntemuksiin tiukalla ruokavaliolla. On eri asia dieetata alhaisilla kaloreilla kun painoa on 78 kg kuin 130 kg.
Tsemppidieettauksen tuloksena mulla meinas päästä itku, kun kerrankin mua tsempataan ja halutaan tukea täysiä! Kesken päivän töistä Kallion lähettämä yksinkertainen tekstiviesti ”Nostan sulle hattua kun jaksat tätä päivästä toiseen!” riitti kertomaan mulle, että toinen ymmärtää, miksi kiemurtelen välillä nälästä ja ahdistun kun talossa tuoksuu karkkia ja pitsa. Illalla kun Kallio tuli töistä kotiin, lämmitin sille pakastepitsan ja pullapussi odotti pöydällä. 🙂 Ehkä se vähän helpotti koko päivän kestäneeseen järkyttävään nälkään. Minä vain vieressä suunnittelin nuolevani edes vähän makua salamin pinnalta, ihan pikkusen vaan. 🙂 Pysyin tiukkana.
Toivon että jaksan lipsumatta 6 vk loppuun asti. Sen jälkeen juhlitaankin pikkumimmin 6 v. kekkereitä, sekä omia kolmekymppisiä vanhassa kotikaupungissa. Stressiä en tästä dieetistä aio ottaa, mutta jos jotain aloitan niin tosissani sen teen, parhaalla mahdollisella tavalla. Ehkäpä kertoilen teille silloin tällöin, miten urakka etenee. 🙂
